Kitan kanssa ollaan tehty nyt lyhyitä, n. 30-70m jälkiä kuudella kepillä kepinnostoreeninä. Lauantaina Kitan kanssa nostettiin pysäyttämällä se kepille pari lyhyttä jälkeä muutamilla kulmilla. Sunnuntaina tein jäljen tyhmänä pitempään heinikkoon, josta en itse keppejä nähnyt ja Kita nostikin kuudesta kepistä vaan kaksi. Lisäksi tuossa sunnuntain jäljellä sotki selkeästi se, että paikalla tuuli ja Kita haistoi lyhyen jäljen toista laitaa kauempaa ja se sotki sen jäljestystä. Olisi toki pitänyt tuuli ottaa huomioon, vaan en huomannut. Tuolta jäljeltä (jonka olin jo kertaalleen kävellyt ja sotkenut) kävin nostattamassa sitten Rukan kanssa vielä kolme keppiä).

Tänään tein Kitalle n.30m jäljen niitylle, josta se nosti varmasti ja omatoimisesti pysäyttämättä kaikki kuusi keppiä. Nyt illalla käytiin tekemässä vielä metsään, jäkäläkankaalle n. 70m jälki, jossa oli kolme 90 asteen kulmaa ja muutamia kaarroksia. Kita nosti kaikki kuusi keppiä innokkaasti ilman, että jouduin pysäyttämään sitä yhdellekkään kepille

Olin kyllä erittäin positiivisesti yllättynyt, kuinka nopeasti Kita hoksasi, että nyt namit tulevatkin jäljellä kepeistä, eikä enää maasta suoraan. Edelleen on into jäljellä pysynyt hyvänä ja kepin annettuaan ja palkan saatuaan Kita olisi heti jatkamassa jälkeä.

Torstaina on seuraavat porukkajälkireenit. Jospa siellä tekisi Kitalle seuraavan metsään tehdyn keppijäljen. Katsotaan kuinka sitten käy.